Elokuun kirjoitusvinkit

Death_to_stock_photography_wild_8

Niin se vaan kesä ja sitä mukaa hieman hiljaisemmat työkuukaudet hurahtivat ohi. Elo-syyskuussa olen taas palannut viime keväästä tuttuun tiukkaan työtahtiini. Tästä huolimatta elokuisinakin keskiviikkoina jaettiin yritykseni Facebook-sivuilla tiedonjyviä englannin kielellä kirjoittamisesta. Ensimmäiset kaksi tekstiä taisivat olla Facebook-bloggaushistoriani pisimmät, mutta niiden aiheesta, tieto-sanan englanniksi kääntämisestä, minulla todella riittääkin sanottavaa!

 

Knowledge & information

 

Kääntäjän ja vinkkikeskiviikko-kirjoitussarjan palattua kesälaitumilta käsiteltiin aluksi tieto-sanan kääntämistä englantiin. Kesäkuun alussa mainitsin englannin kielen data-sanaan liittyvässä kirjoitusvinkissäni suomen kielen tieto-sanan kääntämisen hankaluudesta. Kyseessä on hyvin laaja aihe, joten jaoin sen kahteen osaan elokuun kahdeksi ensimmäiseksi vinkiksi.

Kuten kääntäjät jaksavat sinnikkäästi toistaa, asiayhteys on kaikki kaikessa yksittäisten sanojen kääntämisessä. Kontekstin tärkeys korostuu kääntäessä sanaa, jolle lähdekielessä on yksi vastine, mutta kohdekielessä liuta vaihtoehtoja. Ei ole ollenkaan yhdentekevää, minkä vaihtoehdon sanakirjasta valitsee, sillä nämä ”vastineet” eivät ole täysin toistensa synonyymeja. Nopealla katsauksella sanakirja tarjoaa tieto-sanalle käännökseksi ainakin knowledge, information, data, facts, ja details. Tämän viikon vinkki käsittelee kaikkein yleisimpiä tieto-sanan käännöksiä: knowledge ja information.

Knowledge-sana kuvaa tyypillisesti omaksuttua ja ymmärrettyä tietoa. Koska – ainakin toistaiseksi – tiedon omaksumista ja ymmärtämistä pidetään vain eläville olennoille, ennen kaikkea ihmisille, ominaisena piirteenä, knowledge-sanaa käytetään liittyen nimenomaan ihmisten (ei esim. tietokoneiden) toiminnan yhteydessä. Esim. evidence-based knowledge, näyttöön perustuva tieto, on ihmisten toiminnan ja tiedon omaksumisen tulos. Niin ikään scientific knowledge, tieteellinen tieto, on ihmisten tieteellisen toiminnan kautta tuotettua tietoa. Samoin esim. general knowledge (yleistieto) ja tacit knowledge (hiljainen tieto) on sisäistettyä tietoa, jota esiintyy vain ihmisten keskuudessa.

Information-sana puolestaan viittaa esimerkiksi jossakin asiakirjassa olevaan tietoon. Information-tyypisen tiedon ei tarvitse olla knowledge-sanan tavoin sisäistettyä ja siinä on tulkinnanvaraa. Esimerkiksi paperilla lukeva teksti voi siis olla ”information”-tyyppistä tietoa, mutta se ei ole ”knowledge”, joskin sen sisällöstä voi tulla jälkimmäisen kaltaista tietoa sen jälkeen, kun paperilla olevan tiedon lukenut henkilö on sisäistänyt tiedot. Information-sanaa käytetään myös knowledge-sanasta poiketen tietokoneessa olevaan tietoon liittyen – tuleehan IT -lyhennekin sanoista Information Technology.

Vinkin toisessa osiossa pureudutaan muutamaan tieto-sanan rajatumpaan, mutta tietyssä asiayhteydessä parempaan käännökseen ja pohditaan syitä tälle suomen ja englannin kielen perustavanluonteiselle erolle.

 

Data & facts

Elokuun toisessa vinkissä jatkettiin suomen tieto-sanan kääntämisaiheen parissa. Siinä missä edellinen vinkki käsitteli tieto-sanan yleisimpiä englannin käännöksiä (information ja knowledge), tällä kertaa pureudutaan kahteen aiempaa rajatummassa merkityksessä esiintyvään tieto-sanan käännökseen: data ja facts.

Data on tieto-sanan käännöksenä enemmän sukua information- kuin knowledge -sanalle: data on tyypillisesti mitattavissa olevaa ”raakaa”, ei-omaksuttua tietoa. Englannin data-sanalla voi viitata esimerkiksi tutkijan tekemiin haastattelumuistiinpanoihin (laadullista dataa) tai vaikkapa yrityksen keräämiin ostotietoihin (sales data, määrällistä dataa). Data voi olla itsessään mielenkiintoista, muttei yleensä kerro juurikaan mitään ennen kuin sitä on prosessoitu ja analysoitu.

Facts-sanaa taas käytetään käännöksenä sellaiselle tiedolle, jota parhaassa tilanteessa syntyy datan käsittelyn tuloksena. Fact on siis jo prosessoitua tietoa ja toisin kuin information-tyylinen tieto, siinä ei ole tulkinnanvaraa, vaikka se itsessään onkin (datan) tulkinnan tulos. Facts viittaa siis oikeaksi todistettuun tietoon, faktoihin. Sanan käyttö on huomattavasti aiemmin tällä palstalla esiintyviä tieto-käännöksiä rajatumpi.

Jotta asia ei olisi liian ”helppo”, lisään vielä että tieto-sanan käännöksiä voi joissain yhteyksissä käyttää toistensa synonyymeinä: esimerkiksi suomen ”yhteystiedot” voi kääntää yhtä hyvin ”contact information” kuin ”contact details”!

Tieto-sanan käännöksessä korostuu eräs suomen ja englannin kielen pohjimmainen ero: suomen kielen sanasto on huomattavasti englantia suppeampi ja näin ollen tavallaan suurpiirteisempikin. Syynä tälle on sijaintimme maailman periferiassa – suomen kieleen on tullut paljon vähemmän vaikutteita muiden kulttuurien kielistä, kun taas englantiin on omaksuttu valtavasti sanoja esim. ranskasta, latinasta, muinaisnorjasta ja kelttiläisistä kielistä kulttuurien kohdatessa ja ollessa vuorovaikutuksessa.

 

Direct and indirect speech

Elokuun kolmas vinkki käsitteli suoran ja epäsuoran esityksen eroa. Englanniksi nämä tunnetaan sanoilla direct ja indirect (tai reported) speech.

Suora esitys kertoo suoraan, mitä sanotaan tai on sanottu. Siinä tyypillisesti esiintyvät lainausmerkit. Suora kerronta voi olla myös kysymyslause.

Epäsuoralla kerronnalla taas annetaan tietoa siitä, mitä joku on sanonut aiemmin. Suoraan kerrontaan nähden epäsuoraan kerrontaan siirryttäessä ikään kuin otetaan askel taaksepäin aikamuodossa: koska nyt viitataan johonkin aiemmin sanottuun, on verbin myös ilmaistava tämä muutos suhteessa suoraan kerrontaan. Kuitenkin varsinkin puhekielessä ja toisinaan myös kirjoitetussa kielessä tästä säännöstä välillä luovutaan, ja epäsuora lause on tällöin samassa aikamuodossa kuin suora.

Esimerkkejä suoran kerronnan muutamisesta epäsuoraksi:
Suora: ”I am going to travel to Moscow.”
Epäsuora: He said he was going to travel to Moscow.

Suora: “Are you two planning to get married anytime soon?”
Epäsuora: She asked us whether we were planning to get married anytime soon.

 

arise or rise?

 

Tämä kirjoitusvinkki liittyi sanapariin, jotka menevät usein suomalaisilta kirjoittajilta sekaisin: arise ja rise- verbeihin. Sanat näyttävät ja ennen kaikkea kuulostavat lähes identtisiltä ja taipuvatkin samalla tavalla: (a)rise, (a)rose, (a)risen. Niiden merkityksessä on kuitenkin melko selkeä eroavaisuus – joka on onneksi melko helppo muistaa!

Arise tarkoittaa jonkin ilmenemistä, syntymistä, heräämistä tai muodostumista. Se esiintyy rise-sanaa yleisemmin kuvaannollisessa merkityksessä. Esim. A question arose from the audience (”Kysymys nousi yleisöstä”), the potential impacts that may arise from this decision (“päätöksestä mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset”) ja New problems arise constantly (”Uusia ongelmia syntyy jatkuvasti”).

Rise tarjoittaa nousua, kohoamista ja kasvua. Se esiintyy arise-sanaa yleisemmin konkreettisessa merkityksessä. Esim. The sun is rising (”Aurinko nousee”), The price is set to rise (“hinnan arvioidaan nousevan”), Unemployment is likely to rise above the European average (“Työttömyys noussee Euroopan keskitason yläpuolelle”) ja (kuvainnollinen) He had difficulties rising above life’s challenges (”Hänellä oli vaikeuksia selättää elämän haasteet”).

 

 

talking and speaking

 

Elokuun viimeinen kirjoitusvinkki käsitteli kielen puhua-sanan talk ja speak -vastineiden eroja. Sanojen välinen ero ei ole valtava: joissakin yhteyksissä kumpi tahansa vaihtoehto on oikein, mutta toisiin käy vain jompikumpi sanoista.

Miten sanojen käyttö siis eroaa? Talk on yleisesti ottaen vähemmän muodollinen kuin speak. Sillä usein viitataan siis epämuodolliseen puheeseen. Talk-sanaa käytettäessä puhuja on usein joko tuttu henkilö, taipuheen sisältö on arkikielistä.
Esim. “You should talk to you mother.”, “Stop talking nonsense, you two!”

Speak taas on useammin muodollista tai vakavammassa yhteydessä esiintyvää puhetta. Puhe voi tapahtua muodollisessa ympäristössä (esim. työ), puhuja saattaa olla tuntematon henkilö ja hänen puheensa saattaa koskea jotakin tärkeää asiaa.
Esim. “The president will speak before the Congress” ja “The professor speaks about the history of voting rights”.
Speak-sanaa käytetään myös viitattaessa kielitaitoon: ”She speaks five languages fluently.”

Molemmat sanoista esiintyvät myös usein fraasiverbien yhteydessä. Tuolloin on usein kyse vakiintuneista ilmaisuista, jolloin valittu sanavaihtoehto vaikuttaa fraasiverbin sisältöön. Esimerkiksi speak up tarkoittaa kovemmalla äänellä puhumista tai äänensä kuuluviin saattamista. Talk up taas tarkoittaa jonkin asian puolesta puhumista tai kannattamista!

Comments are closed.