Maaliskuun kirjoitusvinkit

DeathtoStock_Meticulous-05

Kevät sen kun etenee ja ainakin allekirjoittaneen työkiireistä päätellen monella on englanniksi kirjoittaminen tällä hetkellä mielessä! Mikäpä siis olisikaan parempi aika julkaista joukko englannin kirjoitusvinkkejä koottuna näppärästi yhteen paikkaan. Maaliskuussa uusia kirjoitusvinkkejä kertyi kokonaiset viisi kappaletta, joista ensimmäinen ja viimeinen pätevät aivan yhtä hyvin suomen kuin englannin kieleen. Vinkkien julkaiseminen jatkuu jälleen joka keskiviikko yritykseni Facebook-sivuilla.

First Impressions Matter

Maaliskuun ensimmäisessä vinkissä oli kyse tekstin onnistuneesta aloittamisesta. Sillä niin elämässä kuin kirjoittamisessakin ensivaikutelmalla on väliä. Hyvällä aloituksella kirjoittaja saa heti naulittua lukijan huomion ja innostettua tätä lukemaan lisää. Tekstin alku pohjustaa lukijan odotuksia tekstiä kohtaan ja ehkä samalla muistuttaa lukijaa jo hänen tuntemastaan aiheesta tai ongelmasta, tai esittelee hänelle entuudestaan tuntemattoman aiheen.

Kirjoittamisen alussa onkin (jälleen kerran!) tärkeä pohtia kenelle teksti on suunnattu. Alan asiantuntijoille (esim. tieteellisen julkaisun lukijat) suunnattu teksti ei välttämättä vaadi kuin tutkimusongelman lyhyen esittelyn, aihehan on todennäköisesti lukijoille jo hyvin tuttu. Toisaalta laajemmalle yleisölle suunnattu teksti (esim. sanomalehdessä tai blogissa julkaistu artikkeli) voi vaatia laajempaa pohjustusta, jotta lukijat ymmärtävät, mistä oikein on kyse.

Loppuun vielä ajatusta vahvistamaan lainaus legendaarisen journalistin William Zinsserin On Writing Well -kirjasta: “The most important sentence in any article is the first one.”

Making and doing

Maaliskuun toinen kirjoitusvinkki koskee suomalaisille harmaita hiuksia aiheuttavia tehdä-verbin englanninkielisiä vastineita, ennen kaikkea yleisiä “make” ja “do” -sanoja. Kyseessä on erittäin yleiset ja näin ollen myös erittäin usein suomalaisten teksteissä korjausta vaativat sanat, joiden kohdalla allekirjoittaneen punakynä usein sauhuaa! Vaikka sanat ovat näennäisesti synonyymejä, ne eivät ole korvattavissa toisillaan. Sanojen käyttö on myös vakiintunutta, ja oikean vaihtoehdon valitseminen vaatii tietoa.

Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että sellaisenaan esiintyessä “make” -sanaa käytetään kun valmistetaan, luodaan tai rakennetaan jotakin (“Go make some coffee!”) ja “do”-sanaa kun viitataan yleisiin aktiviteetteihin ja tekemiseen (“What did you do yesterday?”). Sanat kuitenkin usein esiintyvät rakenteissa, joissa niiden käyttö on vakiintunutta: oikea vaihtoehto siis pitää vaan tietää eikä välttämättä ole loogisesti pääteltävissä. Esimerkkejä näistä on valtava määrä, kuten vaikkapa “make an offer” (tehdä tarjous) ja “make a decision” (tehdä päätös) sekä “do damage” (tehdä vahinkoa) ja “do your best” (tehdä parhaansa).

On myös huomattava, että monessa tapauksessa suomen “tehdä”-verbin vastine ei ole englanniksi “make” eikä “do”. Esimerkiksi “tehdä rikos” on “commit a crime” kun taas “tehdä tutkimusta” kääntyy englanniksi parhaiten muotoon “conduct research”!

Stand by your choice

Tämän vinkin idea on tullut esiin silloin tällöin aiemmissa kirjoitusvinkeissä. Kyseessä on johdonmukaisuus kirjoittaessa. Usein on niin, ettei kirjoittaessa ole yhtä ainoaa oikeaa vaihtoehtoa esimerkiksi englannin kielen variantille (yleensä US/UK) tai jonkin sanan käännökselle tai kirjoitusasulle. Sen sijaan kyse on valinnasta esim. oman mieltymyksen, kohdeyleisön tai vaikkapa alan kirjallisuudessa yleisesti käytetyn muodon mukaan. Näissä tapauksissa usein se, mitä valitaan ei sinällään ole pääasia; oleellista on käyttää samaa muotoa johdonmukaisesti läpi tekstin.

On siis tekstin tyylin kannalta parasta, että jos päätät kirjoittaa brittienglanniksi, pysyt sen mukaisessa kirjoitusasussa läpi tekstin. Brittienglanti näkyy usean sanan kirjoitusasussa, jotka poikkeavat USA:n kielivariantista (esim. analyse – ei analyze, mould – ei mold) ja lisäksi esim. päivämäärien kirjoittamisjärjestyksessä ja -tavassa (4 July vs. July 4th). Huom. Wordin kieliasun tarkistus ei poimi kaikkia kielivarianttiin liittyviä kirjoitusvirheitä, joten kannattaa olla tarkkana – jälleen kerran.

Johdonmukaisuus tulee myös esille esim. synonyymien kohdalla. Jos käytät henkilöstölle tekstin otsikossa staff, on ehkä parasta käyttää sitä läpi tekstin, eikä korvata sitä sanalla personnel, vaikka se samaa asiaa tarkoittaakin. Sama juttu pätee myös lyhenteisiin: Esimerkiksi jos käytät tekstin alussa käsitteelle Depth of Field lyhennettä ”DOF” (kaikki kirjaimet isolla), ei ole perusteltua muuttaa sitä muotoon “DoF” kesken tekstin. On siis tärkeää miettiä omaa tekstiä kokonaisuutena, jossa säilyy sama tyyli ja sanasto alusta loppuun.

Days and Months

Jälleen oli kyse suomen ja englannin kielen sääntöjen eroista, tarkemmin sanottuna isolla alkukirjaimella kirjoitettavista, hyvin yleisistä sanoista. Englanniksi kun kirjoitetaan moni sellainen sana isolla alkukirjaimella, jotka suomen kielessä tulee aina pienellä.

Suomalaisille on koulussa tankattu, miten kielet (englanninkielinen, suomenkielinen) kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, vaikka maiden nimet tulevat isolla. Englanniksi kuitenkin myös kielten nimet tulee kirjoittaa isolla (English, Finnish). Samoin meillä viikonpäivät (maanantai) ja kuukaudet (huhtikuu) tulevat pienellä, kun taas englanniksi isolla (Monday, April).

Keep it simple!

Kuun viimeisessä vinkissä kerroin lauseiden ja tekstin yksinkertaisena pitämisestä. Vinkkiä pohtiessani oli pakko käydä läpi aiempien kuukausien postaukseni: enkö todellakaan ole kirjoittanut näin…yksinkertaisesta asiasta aiemmin? Onhan tekstin yksinkertaistaminen ja asioiden selvästi sanominen aivan perusasia!

Tekstin yksinkertaisena pitäminen korostuu nykyisenä informaatiotulvan aikakautena. Reilu kymmenen vuotta sitten William Zinsser kirjoitti, että lukijan keskittymiskyky on noin 30 sekuntia. Väittäisin, että nykyään lukijan huomio on saatava vielä lyhyemmässä ajassa. On siis entistä tärkeämpää kirjoittaa selkeästi nyt kun lukijan huomiosta kilpailee loputtomien muiden tekstien ja mediasisältöjen kanssa. Sillä mitä lukija tekeekään liian hankalan tekstin kohdatessaan? Ehkä hän ensiksi syyttää itseään siitä, ettei ymmärrä mitä tekstissä tarkoitetaan. Mutta todennäköisesti hän pian siirtyy toisen, vähemmän vaativan tekstin tai sisällön pariin.

Usein turhan koukeroinen teksti ja hankalat lauserakenteet myös kielivät siitä, ettei kirjoittaja ole itsekään – ainakaan kirjoitushetkellä – ollut täysin selvillä ilmaistavasta asiasta. Epäselvä teksti johtaa myös lukijaa usein herkästi harhaan. Lukijan voi esimerkiksi olla vaikea hahmottaa lauseiden välisiä yhteyksiä tai hän saattaa ymmärtää epäselvän lauseen väärällä tavalla.

Hyvä lääke oman tekstin yksinkertaistamiseen on sen editointi ja uudelleen kirjoittaminen. Kuuluisaa sanonta mukaillen kaikki hyvät kirjoittajat ovat hyviä tekstiensä uudelleenkirjoittajia. Tässäkin asiassa siis harjoitus tekee mestarin!

Comments are closed.