Joulukuun alussa aloin julkaista yritykseni Facebook-sivulla viikottaisia kirjoitusvinkkejä englannin kielellä kirjoittaville. Nyt, kuukauden tullessa päätökseensä, kokosin vinkit tänne blogiin. Alla siis Facebookissa tähän mennessä julkaisemani kirjoitusvinkit kätevästi yhteen koottuna!
‘Realise’ or ‘realize’?
Ensimmäinen vinkkini koski britti- ja jenkkienglannin osittain erilaisia kirjoitusasuja. Esimerkiksi osa verbeistä saa brittienglannissa -ise-päätteen (realise, utilise) ja jenkkienglannissa -ize-päätteen (realize, utilize). Kumpikin muoto on oikein, mutta kirjoittajana oleellista on pitäytyä samassa muodossa läpi tekstin.
Kumpi muoto sitten tulisi valita? Tätä pohtiessa kannattaa ottaa huomioon tekstin kohdeyleisö. Esim. jos teksti on menossa yhdysvaltalaiseen lehteen julkaistavaksi, on jenkkienglanti looginen valinta. Toisaalta vain Suomen markkinoille tuleva teksti voi olla loogisempaa julkaista brittienglanniksi Ison-Britannian läheisemmän sijainnin vuoksi
Who is it for?
Toinen englannin kirjoitusvinkkini koski hyvin yksinkertaista asiaa, joka kaikkien tekstejä kirjoittavien tulisi kysyä itseltään kirjoitusurakan aluksi: Kenelle teksti on suunnattu eli ketkä muodostavat tekstin yleisön? Kun kohdeyleisö on selvä, seuraavaksi voi pohtia, minkälaisia odotuksia kohdeyleisöllä on tekstiä kohtaan.
Esimerkiksi tieteelliselle yhteisölle kirjoittaessa voi olettaa, että tekstin kohdeyleisö ymmärtää akateemista englantia ja tuntee tieteellisten tekstien rakenteen ja lainalaisuudet.Tekstissä käytetyt sanavalinnat voivat siis olla tieteelliselle englannille tyypillisiä ja esim. passiivimuodon käyttö lauserakenteissa voi olla sopivaa. Toisaalta esim. vapaamuotoisessa, harrastukseen liittyvässä blogitekstissä on luontevampi käyttää kansantajuisempaa kieltä ja kevyitä lauserakenteita.
Word ≠ word
Kolmannessa vinkissä käsiteltiin suomenkielisten sanojen kääntämistä englantiin. Usein nimittäin onkin niin, että sanan suoran käännöksen sijasta on paljon luontevampaa käyttää epäsuoraa ilmaisua.
Esimerkiksi suomen sana “keskustelija” kääntyy englanniksi paremmin muotoon “discussion participant” (=keskusteluun osallistuja) ja joskus suomeksi substantiivilla ilmaistava asia (esim. vaikutus) onkin englanniksi sujuvammin ilmaistavissa verbiä käyttäen (to affect).
First things first
Vuoden viimeisessä vinkissä oli kyse tekstin kappalerakenteesta. Etenkin englanninkielisessä tieteellisessä tekstissä suositaan rakennetta, jossa kappaleen ensimmäinen lause on ikäänkuin lyhyt yhteenveto kappaleen sisällöstä (topic sentence). Lauseen avulla lukija pääsee heti jyvälle kappaleen sisällöstä, jota myöhemmin kappaleessa valotetaan yksityiskohtaisemmin. Ideana on siis saada aikaan mahdollisimman luettava teksti!
Esimerkiksi:
Eastern Finland is known for its beautiful natural features. First, there are the old forests of the Koli Natural Park. Second, there is the beautiful Orinoro Gorge in Leppävirta. –> Ensimmäinen lause sisältää yhteenvetona lyhyesti yleisempää tietoa lauseessa seuraavasta sisällöstä.
Comments are closed.