Puhun usein siitä, kuinka ensiarvoisen tärkeää on huomioida tekstin asiayhteys eli konteksti kääntäessä tai tekstiä tarkistaessa. Konteksti voi yksinkertaisimmillaan tarkoittaa yksittäisten sanojen merkitystä eri yhteyksissä (esim. suomen kielen ”kuusi” voi yhteydestä liittyen viitata puuhun tai numeroon) ja laajemmalti koko tekstin kohdeyleisön tai kohdekulttuurin huomioimista. Kontekstin huomiointi vaatii kääntäjältä usein kohdekielen kulttuurin syvää tuntemusta ja sen sääntöjen huomioimista.
Kontekstiin liittyy läheisesti myös lokalisoinnin käsite. Tekstien kääntämisen yhteydessä lokalisointi tarkoittaa tekstin sovittamista sen kohdeympäristöön kulttuuriin liittyviä seikkoja huomioiden. Vähäisimmillään lokalisointi on käännöksen kylkiäinen, itsestään selvä tekstin kohdeyleisön huomioon ottaminen tai vaikkapa numeroiden muokkausta lukijalle tutumpaan muotoon (esim. päivämäärät ja desimaalit kirjoitetaan eri tavalla suomen ja englannin kielessä). Moni kääntämistä käsittelevä teos ei edes ota lokalisointia erikseen puheeksi, vaan se nähdään kääntämiseen sisäänrakennettuna toimintona – jota se osaltaan onkin. Tekstin kohdeyleisön ja -kulttuurin huomioiminen on kuitenkin yksi sellainen asia, joka perinpohjaisesti erottaa meidät ihmiskääntäjät käännöskoneista ja ammattilaiset amatööreistä. Kääntäjän kulttuurintuntemuksen avulla vältytään myös monelta väärinymmärrykseltä ja jopa kansainvälisiltä selkkauksilta.
Jotkut tekstit vaativat erityisen paljon muokkaamista, jotta ne ovat järjellisiä ja käyttökelpoisia käännettyinä. Näin oli esimerkiksi vähän aikaa sitten työstäessäni pitkähköä brittiläistä hoidon mittaria suomalaisille terveydenhuollon asiakkaille sopivaksi. Tällaista tekstiä kääntäessä on ensiarvoisen tärkeää ottaa huomioon maiden järjestelmien ja esim. väestörakenteen erot – tekstin lokalisointi on siis paikallaan. Kyseinen teksti oli myös hyvä esimerkki siitä, miten kääntäjä parhaimmillaan kontekstia huomioidessaan pääsee käyttämään aiempaa työkokemustaan ja kulttuurintuntemustaan perinpohjaisesti. Kääntäessäni hyödynsin kokemustani terveystieteiden alan käännöksistä, etenkin aiempaa kokemustani tiedonkeruuseen käytettävien mittarien kääntämisestä ja tarkistamisesta. Sain myös käyttää kokemustani yliopiston ja sairaalan entisenä työntekijänä, jonka kautta minulla on ymmärrystä sekä hoitotyöstä tutkimuksen kohteena että sairaalasta toimintaympäristönä. Näiden lisäksi pääsin käyttämään oman elämäni kautta saamaani kokemusta sekä Suomen että Ison-Britannian kulttuurista ja sairaalamaailmasta. Kuka olisikaan arvannut, että joku päivä hyödyn työssäni siitä, että sain 19-vuotiaana au pairina Lontoossa sormeni paikattavaksi sairaalassa ja sitä kautta ensikäden (sanaleikki tahallinen) tietoa Englannin julkisesta terveydenhuollosta?
Comments are closed.